Radiation and Nuclear Safety Glossary

Concept·Draft

Säteilyannossuure, joka kuvaa säteilystä kudokseen siirtyvän säteilyn energiaa. Se ei suoraan kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveyshaittaa (ks. säteilyannos). Yksikkö on gray (Gy).

Concept·Draft

Viisi kilometriä pitkä, monia palo-osastoja sisältävä ajotunneli, joka kulkee maan päältä maanalaisiin loppusijoitustiloihin. Kaikki ajoneuvoliikenne kulkee ONKALOon ajotunnelia pitkin.
Ks. ONKALO

Concept·Draft

Suure, jolla ilmaistaan radioaktiivisessa aineessa tapahtuvien atomien hajoamisten lukumäärää aikayksikköä kohti. Yksikkö on becquerel (Bq). Usein käytetään becquerelin kerrannaisyksiköitä, esim. MBq tai GBq.

Concept·Draft

Ennalta ilmoittamaton valmiusorganisaation lyhyt harjoitus, jossa harjoitellaan organisoitumista ja toiminnan käynnistämistä.

Concept·Draft

Optimointiperiaate. Säteilysuojelun perusperiaate, jonka mukaan säteilyaltistus on aina pidettävä niin pienenä kuin kohtuudella on mahdollista.

Concept·Draft

No definition

Concept·Draft

Alfahiukkasista koostuva säteily, joka on radioaktiivisen aineen (esimerkiksi Rn-222) lähettämää voimakkaasti ionisoivaa hiukkassäteilyä. Alfahiukkanen rakentuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Alfasäteily ei ole kovin läpitunkevaa. Alfasäteily on vaarallista, jos sitä lähettävää ainetta joutuu elimistöön.

Concept·Draft

Joutuminen fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän vaikutuksen alaiseksi. Fysikaaliset tekijät ovat esimerkiksi värähtelyä, säteilyä, lämpöoloja tai sähkövirtoja.

Concept·Draft

Reitti, jota kautta radioaktiivinen aine voi vaikuttaa ihmiseen. Altistusreittejä ovat esimerkiksi hengitysilma, ruoka, juomavesi ja ihon kautta tapahtuva altistus.

Concept·Draft

Ks. säteilyannos

Concept·Draft

Vertailutason perusteella kullekin suojelutoimelle johdettu kriteeri, jonka ylittyessä kyseinen suojelutoimi on säteilysuojelullisesti perusteltu.

Concept·Draft

Ilmaisee, kuinka suuren säteilyannoksen aikayksikköä kohden henkilö saa ulkoisesta säteilystä kyseisessä paikassa esimerkiksi suojaamattomasta säteilylähteestä tai pinnoilla olevista radioaktiivista aineista.

Annosnopeuden yksikkö on sievertiä tunnissa (Sv/h). Yleensä se ilmaistaan mikrosieverteinä tunnissa (µSv/h) tai millisieverteinä tunnissa (mSv/h).

Concept·Draft

Tiettynä ajanjaksona ionisoivasta säteilystä aiheutuva säteilyannos, jota suurempaa annosta ei saa aiheutua.

Concept·Draft

Alkuaineen pienin kemiallisesti jakamaton osa. Atomi muodostuu ytimestä (protonit ja neutronit) ja sitä kiertävistä elektroneista.

Concept·Draft

Radioaktiivinen aine, jota ei ole suljettu aineen leviämisen estävään tiiviiseen suojakuoreen. Avolähde on esimerkiksi lasipullossa oleva radioaktiivinen liuos. Pullo voi rikkoutua, jolloin aine pääsee leviämään ympäristöön. Vrt. umpilähde.

Concept·Draft

Yksi becquerel tarkoittaa yhtä atomin hajoamista sekunnissa. Radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ilmaistaan becquereleina massayksikköä (Bq/kg) tai tilavuusyksikköä (Bq/l) kohti. Becquerelin kerrannaisyksiköitä ovat esimerkiksi kilobecquerel (kBq), joka on tuhat becquerelia, ja megabecquerel (MBq), joka on miljoona becquerelia.
Vrt. aktiivisuus

Concept·Draft

Elektroneista tai positroneista koostuva säteily, joka on radioaktiivisen aineen (esimerkiksi C-14) lähettämää ionisoivaa hiukkassäteilyä. Beetasäteily on melko läpitunkevaa ja voi olla vaarallista varsinkin, jos sitä lähettävää ainetta joutuu iholle tai elimistöön.

Concept·Draft

Yhden biologisen puoliintumisajan kuluttua ainetta on kehossa jäljellä puolet alkuperäisestä määrästä, kahden puoliintumisajan jälkeen yksi neljäsosa, kolmen puoliintumisajan jälkeen yksi kahdeksasosa jne. Jokaisella aineella/yhdisteellä on oma sille ominainen biologinen puoliintumisaika. Biologinen puoliintumisaika ei ota huomioon radioaktiivisen hajoamisen seurauksena tapahtuvaa aineen vähenemistä.

Concept·Draft

Lyhenteet CBRNE ja CBRN tulevat englanninkielisistä sanoista chemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin-) ja explosive (räjähtävä, räjähde).
CBRNE-lyhennettä käytetään ydinuhkista ja uhkista, jotka liittyvät kemiallisiin, biologisiin tai säteileviin aineisiin tai räjähteisiin. Uhka voi olla onnettomuus, luonnonvoimista johtuva, tahallinen rikollinen teko tai sotilaallinen teko eri muodoissaan.

Concept·Draft

Radioaktiivisen aineen poistaminen ihmisestä, pinnasta tai ympäristöstä.

Concept·Draft

Välttämätön, väistämätön, suora haitta, varhaishaitta. Ionisoivan säteilyn haitat ovat deterministisiä, kun altistus on äkillinen ja suuri. Deterministisiä haittoja ovat esimerkiksi säteilysairaus ja säteilyvamma. Vrt. stokastinen haitta.

Concept·Draft

Säteilyannosmittari, jolla mitataan henkilön saamaa ionisoivan säteilyn annosta. Tyypillisesti käytössä esimerkiksi ydinvoimalaitoksilla ja sairaaloissa, joissa henkilöstö voi altistua ionisoivalle säteilylle.

Concept·Draft

Säteilyannoksen mittaaminen, oppi annoksen ja annosnopeuden mittaamisesta. Dosimetri = annosmittari.

Concept·Draft

Säteilyannossuure, jolla kuvataan säteilyn aiheuttamaa terveydellistä kokonaishaittaa. Efektiivinen annos ei ole fysikaalisesti mitattavissa, vaan se lasketaan altistuneiden elinten ja kudosten ekvivalenttiannosten summana siten, että huomioidaan kunkin elimen ja kudoksen säteilyherkkyys. Yksikkö on sievert (Sv). Yksittäisellä henkilöllä annoksen yksikkönä käytetään yleensä millisievertiä (mSv) tai mikrosievertiä (µSv).

Concept·Draft

Säteilyannossuure, jolla kuvataan säteilyn tietylle elimelle tai kudokselle aiheuttamaa terveydellistä haittaa. Ekvivalenttiannos ei ole fysikaalisesti mitattavissa, vaan se lasketaan absorboituneesta annoksesta siten, että huomioidaan annoksen aiheuttaneen säteilylajin (alfasäteily, beetasäteily, fotonit, neutronit) kyky aiheuttaa haittaa. Yksikkö on sievert (Sv).

Concept·Draft

Negatiivisesti varautunut alkeishiukkanen. Atomiydintä kiertävä atomin osanen. Vrt. positroni.

Concept·Draft

Tieteenala, joka selvittää sairauksien ja terveyshaittojen esiintyvyyttä väestössä.
Säteilyn stokastisten haittojen (syövän ja periytyvien haittojen) esiintymistodennäköisyyttä on tutkittu Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien räjäytyksissä eloon jääneiden pitkäaikaisella epidemiologisella seurannalla.

Concept·Draft

No definition

Concept·Draft

No definition

Concept·Draft

Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimus, joka tuli voimaan 1.1.1958. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ydinenergia-alan kehitystä, ja sitä sovelletaan yksinomaan ydinenergian siviilikäyttöön (ei sotilaskäyttöön). Nykyisin termillä viitataan yleensä sopimuksen voimassa olevaan konsolidoituun toisintoon (esim. 2016/C 203/01).

Concept·Draft

Tilanne, jossa ihmiset määrätään poistumaan tietyltä alueelta turvallisempaan paikkaan. Evakuointi voi olla viranomaismääräys.

Concept·Draft

Ennalta suunniteltu harjoitus, jossa harjoitellaan rakennuksen tai alueen tyhjentämistä hallitusti ja turvallisesti.

Concept·Draft

Evaporaatio on veden muuttumista höyryksi. Termiä käytetään esimerkiksi ympäristönäytteiden analytiikassa.

Concept·Draft

Raskaan atomiytimen halkeaminen kahdeksi tai useammaksi kevyemmäksi ytimeksi, jolloin vapautuu myös neutroneja ja energiaa, ja syntyy radioaktiivisia aineita. Vrt. fuusio.

Concept·Draft

Sähkömagneettisen säteilyn "alkio", kvantti. Sähkömagneettista säteilyä (energian siirtymistä sähkömagneettisen kentän aaltoliikkeenä valon nopeudella) kuvataan massattomana hiukkasena eli fotonina.

Concept·Draft

Keveiden atomiytimien yhtyminen raskaammaksi ytimeksi, jolloin vapautuu hiukkasia ja energiaa. Auringon ja muiden tähtien energiantuotto perustuu fuusioon. Vrt. fissio.

Concept·Draft

Laite, jolla tunnistetaan gammasäteilyä lähettäviä radioaktiivisia aineita esimerkiksi ympäristönäytteistä.

Concept·Draft

Absorboituneen annoksen mittayksikkö, jolla ilmaistaan, paljonko energiaa ionisoiva säteily luovuttaa kohdeaineeseen. 1 Gy = 1 J/kg. Kerrannaisyksiköitä ovat esimerkiksi milligray (mGy), joka on grayn tuhannesosa ja mikrogray (µGy), joka on grayn miljoonasosa.

Concept·Draft

Prosessiin kuuluva, teknisesti hallittu päästö, jonka toteutumista ohjataan ja voidaan tarvittaessa pysäyttää.

Concept·Draft

ONKALOssa sijaitsevassa henkilöhississä on eri sisäänkäynnit maan alla sijaitseville valvotuille ja valvomattomille alueille. Hississä on kolme kerrosta. Valvotulle alueelle johtava kerros, valvomattomalle alueelle johtava kerros sekä huoltokerros.
Henkilöhissin kulkunopeus on kahdeksan metriä sekunnissa eli 29 km/h. Maan päältä maan alle kestää minuutin ja kuusi sekuntia.
Henkilöhissi otettiin käyttöön syyskuussa 2023.

Concept·Draft

Kapselointilaitoksen prosessissa polttoaineen käsittelykammiota seuraava tila, jossa kuparikapselin kansi hitsataan kiinni kitkatappimenetelmällä. Menetelmä mahdollistaa kapselin saumattoman ja tiiviin sulkemisen, minkä jälkeen prosessi jatkuu kapselin koneistusasemalla.

Concept·Draft

Radioaktiivisen aineen lähettämää tai kosmiseen säteilyyn sisältyvää ionisoivaa säteilyä, joka voi koostua alfahiukkasista, beetahiukkasista, neutroneista, protoneista tai muista hiukkasista.

Concept·Draft

Valmiusorganisaation päällystötehtävä, joka hoitaa tarpeettoman henkilöstön evakuoinnin ja järjestää tarvittavan materiaalin ja henkilöstön kuljetukset laitokselle.

Concept·Draft

No definition

Concept·Draft

Sellaista ydinjätettä, jonka säteilyturvallisuuden kannalta merkittävien radioaktiivisten aineiden keskimääräinen pitoisuus on enintään 100 kilobecquerelia kilogrammaa kohti.

Concept·Draft

Ohje, jolla vuorohenkilöstö käyttää laitosta käyttöhäiriöissä.

Concept·Draft

Ilmoitus, joka tehdään hätätilanteessa valvovalle viranomaiselle Säteilyturvakeskukselle sekä alueelliselle pelastuslaitokselle.

Concept·Draft

Kansainvälinen seitsenportainen ydinlaitos- ja säteilytapahtumien vakavuusasteikko.
Luokat 1–3 = turvallisuutta heikentävät tapahtumat
Luokat 4–7 = onnettomuudet
0 = poikkeuksellinen tapahtuma, ei turvallisuusmerkitystä

Concept·Draft

Sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli. Säteily, joka synnyttää ioneja osuessaan väliaineeseen, on ionisoivaa säteilyä. Ks. ionisaatio.

Concept·Draft

Tapahtuma, jossa sähköisesti neutraali atomi tai molekyyli varautuu, kun se saa tai menettää elektroneja. Mitä enemmän säteily pystyy aiheuttamaan ionisaatiota pienellä matkalla väliaineessa, sitä suurempi on sen kyky aiheuttaa elävässä kudoksessa terveydellistä haittaa.
Neutraali hiukkanen menettää tai saa elektroneja – syntyy ioni; mitä tehokkaampi ionisaatio, sitä suurempi biologisen haitan mahdollisuus.